Digitalisoitumisen merkitys vuorovaikutustilanteissa
Humex-projekti tutkii digitalisaation vaikutuksia vuorovaikutustilanteisiin. Helsingin Yliopiston tutkijat kertovat artikkelissa Wunderin kanssa toteutettavasta tutkimuksesta, jossa perehdytään videoneuvotteluiden luomiin olosuhteisiin ja näiden vaikutuksiin ihmisten kyvyssä viestiä keskenään.
Helsingin yliopisto liidaa hanketta, jossa Aalto-yliopiston, Oulun yliopiston ja partneriyritysten yhteiseisessä HUMEX-projektissa tutkitaan etätyön ja digitalisaation vaikutuksia vuorovaikutustekijöihin. Wunderin kanssa toteutetaan sarja kokeita, joissa tutkitaan erityisesti videovälitteisen tiimityöskentelyn laatua ja yhteistyön onnistumiseen liittyviä tekijöitä. Tässä vieraskynäartikkelissa hankkeesta kertovat Helsingin Yliopiston Kognitiivisen aivotutkimusyksikön tutkijat Mari Falcon ja Katri Saarikivi.
Vuorovaikutusmekanismit ja empatia digiympäristöissä
Teknologisen kehityksen mahdollistama etätyö on työorganisaatioissa jo arkipäivää. Yhä useammin nykypäivänä tiimin jäsenet eivät istu samoissa tiloissa, vaan hyödyntävät erilaisia työkaluja yhteistyössään. Pikaviestisovellukset, videokonferenssit, ja erilaiset tiimityön alustat vähentävät matkustamisen tarvetta ja mahdollistavat kansainvälisten tiimien yhteistyön. Moni kuitenkin kokee, että jotain jää puuttumaan, kun vuorovaikutus digitalisoituu. Miten vuorovaikutuksen digitalisoituminen vaikuttaa tiimityön onnistumiseen? Miten laadukkaan tiimityöskentelyn kannalta tärkeitä piirteitä voitaisiin tehostaa videovälitteisen yhteistyön aikana?
Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Oulun yliopiston sekä kymmenen partneriyritystenyksen yhteisen HUMEX-projektin puitteissa tutkitaan empatian ja vuorovaikutusmekanismien toimintaa erilaisissa työelämän ongelmanratkaisutilanteissa. HUMEX-projektissa tutkimuksen kohteena on vuorovaikutus ja sen laatuun vaikuttavat piirteet työelämässä. Tähän mennessä projektissa on päästy pureutumaan muun muassa tunnetilojen ja empatian välittymiseen chat-ympäristössä, yhteisen ongelmanratkaisun onnistumiseen vaikuttaviin seikkoihin virtuaalitodellisuudessa sekä aivojen synkronoitumiseen kahden henkilön välillä kasvokkain tapahtuvan asiakaskohtaamisen aikana.
Tutkimuksen kohteena videoneuvottelut
Wunderin kanssa päätimme keskittyä tutkimaan videoneuvotteluja, jotka ovat paljon käytetty työkalu etätiimityössä. Käynnissä on sarja kokeita, joista saadun tiedon avulla päästään tutkimaan videovälitteisen tiimityöskentelyn laatuun ja yhteistyön onnistumiseen liittyviä ilmiöitä.
Videovälitteinen vuorovaikutus on työelämässä yhä yleisempää ja mahdollistaa tiimityöskentelylle valtavasti joustavuutta. Videopuhelun välityksellä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta puuttuu kuitenkin joitain kasvokkain tapahtuvalle kanssakäymiselle ominaisia, ja tutkimustiedon valossa sujuvan kommunikaation kannalta olennaisia, piirteitä. Esimerkiksi keskustelun aikainen katsekontakti jää videopuhelun aikana uupumaan. Katsekontakti voi olla monesta syystä tärkeä, ja näyttääkin siltä, että se tukee empatia- ja luottamusmekanismien toimintaa.
Tutkimuksissa on muun muassa havaittu, että kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen aikana ihmisten pupillien koko voi synkronoitua, ja että tämä pupillisynkka on yhteydessä empatiaan liittyvien aivoalueiden toimintaan ja ennakoi luottamuksen syntymistä. Kun tämänkaltainen hienovarainen tiedonsiirto estyy, täytyy luottamuksen ja ymmärryksen syntyyn kiinnittää videoneuvotteluissa enemmän huomiota.
Videovälitteisestä vuorovaikutuksesta puuttuu myös yhteinen fyysinen ympäristö, ja sitä kautta yhteiseen ympäristöön kohdistuvan tarkkaavuuden jakaminen. Jaetun tarkkaavuuden katsotaan olevan tärkeä osa sosiaalista vuorovaikutusta ja sen yhteyksistä muun muassa oppimiseen on vahvaa tutkimuksellista näyttöä. Lisäksi viiveet ja muut videopuhelun yhteyksiin liittyvät ongelmat saattavat hankaloittaa keskustelua ja keskustelukumppanin ajatusten tulkintaa.
Wunderin kanssa päätimme yhdessä selvittää, millaisen tutkimusasetelman avulla voisimme paremmin ymmärtää sitä, minkälaiset työkalut voisivat auttaa korvaamaan näitä puutteita ja vahvistamaan yhteistyötä videovälitteisen vuorovaikutuksen aikana. Toisaalta tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitkä asiat yleisesti ottaen ovat yhteydessä laadukkaaseen vuorovaikutukseen.
Ongelmanratkaisutehtävä ja yhteistyöpeli tutkimustyökaluina
HUMEX-projektin aikana on kehitetty erilaisia vuorovaikutuksen laatua ja onnistumista mittaavia menetelmiä, jotka on suunniteltu vastaamaan kunkin yrityksen kanssa suunnitellun tutkimuksen vaatimuksia. Wunderin kanssa suunniteltua tutkimusta varten syntyi kolmen henkilön etänä suoritettava ongelmanratkaisutehtävä, jonka avulla yhteistyön onnistumista voidaan mitata. Tämän lisäksi kehitettiin myös ennen ongelmanratkaisua pelattava yhteistyöpeli, jonka mahdollisia vaikutuksia tiimityöskentelyn sujuvuuteen ja vuorovaikutuksen laatuun voidaan testata tutkimuksen yhteydessä.
Kokeen aikana Wunderin työntekijöistä ja asiakkaista muodostettu kolmen hengen tiimi ratkoo yhteistä tehtävää videopuhelun välityksellä. Tiimin jäsenten tulee jakaa keskenään tietoa ja pyrkiä yhdistetyn tiedon perusteella parhaaseen mahdolliseen tulokseen mahdollisimman tehokkaasti. Koehenkilöiden kognitiivisia kykyjä, kuten empatiataitoja, sekä kokemuksia tehtävään liittyvästä yhteistyöstä kartoitetaan kyselylomakkeiden avulla. Kerättyjen tietojen avulla voidaan tutkia, onko empatiataidoista etua videoneuvotteluissa ja yhteistyötehtävissä. Samalla voidaan selvittää, millä tavalla muut kognitiiviset taidot, kuten loogisen päättelyn kyvyt, ja erilaiset taustatekijät, kuten kokemus työkalujen käytöstä, selittävät suoriutumista.
Vuorovaikutuksen laatuun vaikuttavia tekijöitä tutkitaan videovälitteisen ongelmanratkaisutilanteen aikana. Kuvassa tiimi Wunderilaisia ratkoo yhdessä tutkimusta varten kehitettyä yhteistyötehtävää. Oikealla kaksi esimerkkitilannetta kolmen hengen hiirellä pelattavasta pelistä synkronisen (ylhäällä) ja epäsynkronisen (alhaalla) liikkeen aikana.
Tutkimuksen yhteydessä on tarkoitus kerätä myös käyttäjien kokemuksia tutkimuksen ohessa suunnitellusta yhteistyöpelistä, jossa tiimin jäsenten tulee pyrkiä tuottamaan toistensa kanssa yhtenäistä liikettä tietokoneen hiirellä, jaetun näkymän avulla. Pelin taustaidea on syntynyt tutkimuksista, joiden mukaan synkronoitu liike ennen yhteistyötehtävää voi parantaa jaettua ongelmanratkaisua ja vahvistaa läheisyyden kokemusta ihmisten välillä.
Tutkimuksesta saatujen tietojen avulla voidaan edistää ymmärrystä tietokonevälitteisen vuorovaikutuksen piirteistä, parantaa yhteistyön ja tiimityöskentelyn käytäntöjä ja kehittää vuorovaikutusteknologiaa paremmin ihmisten tarpeisiin vastaavaksi.Tutkimuksen päätyttyä, tutkimustulokset sekä tutkimuksessa käytetyt menetelmät julkaistaan avoimessa muodossa, ja niitä pääsee hyödyntämään kuka tahansa. Alustavia tuloksia on tarkoitus julkaista vuoden 2019 loppuun mennessä.