Metsänhoidon suositukset

Mikä on Metsänhoidon suositukset?

Metsänhoidon suositukset ovat maa- ja metsätalousministeriön tarjoama tietopalvelukokonaisuus suomalaisille metsänomistajille ja metsäalan toimijoille, mukaan lukien kaupalliset toimijat. Suositukset esittelevät metsänhoidon vaihtoehtoja ja tarjoavat käytännön neuvoja toiminpiteiden toteutukseen. Laajassa metsä-, ympäristö- ja ilastoalan yhteistyössä laadittavien suositusten kivijalka on tutkimustieto ja käytännöstä saadut kokemukset. Suosituksilla tavoitellaan kansallisen metsästrategian mukaisesti kokonaiskestävyyttä ja kasvavaa hyvinvointia metsistä ja metsille.

Vuodesta 2020 lähtien on tietoa tuotettu ja jaettu digitaalisessa muodossa. Suositustiedot ovat avoimesti ja maksutta kaikkien käytettävissä osoitteessa www.metsanhoidonsuositukset.fiopens-in-a-new-tab . Tietopalvelun avoimen rajapinnanopens-in-a-new-tab kautta suositustieto on siirrettävissä halutussa muodossa ja laajuudessa muihin tietojärjestelmiin, mm. osaksi metsäalan sähköisiä palveluita, sovelluksia tai oppimateriaaleja.

Digitaaliset metsänhoidon suositukset –hankkeen tavoite oli tuoda suositukset ja niiden suunnittelu nykyaikaan – aikaisemmin suositukset olivat saatavilla joko painettuina kirjoina tai ladattavina pdf-tiedostoina.

Tavoitteena oli:

• Luoda digitaaliseen jakeluun sopiva rakenne kirjan tietosisällöille
• Ketteröittää suositusten toimitus- ja kommentointiprosessia
• Rakentaa digitaalisen tiedon hallintaan sopivat työkalut
• Toteuttaa palvelu, jossa tieto olisi saatavilla eri käyttäjäryhmien tarvitsemassa laajuudessa sekä selaimen että rajapintojen kautta.
• Kyseessä oli siis digitaalinen transformaatio, kaikkine lukuisine uusine mahdollisuuksineen.

Tapion ja Wunderin yhteistyö hankkeen parissa alkoi 2019. MVP-versio digitaalisista suosituksista, julkaisujärjestelmä, jakelurajapinta ja selainkäyttöliittymä otettiin käyttöön tavoiteaikataulussa vuonna 2020. Projektin onnistumisen keskeiseksi tekijäksi nousi avoin yhteistyö eri osapuolten ja sidosryhmien kesken ja luottamus moniosaajatiimin taitoon löytää oikeanlaiset ratkaisut määriteltyihin tarpeisiin.

Metsähoidon suositusten digitalisoinnilla nähtiin seuraavia suoria tai välillisiä hyötyjä:

Lisäarvon tuottaminen metsätiedon hyödyntäjille:

• Integroitavuus ja päivitettävyys metsäalan organisaatioiden omiin tietojärjestelmiin rajapinnan kautta
  • Mahdollistetaan metsätietoa hyödyntävien tukipalveluiden ja sovellusten toteutus
  • Metsätalouden elinkeinojen edistäminen
• Metsänomistajien palveleminen ja ohjaaminen tiedolla
  • Suomen metsien puuston kasvun ja elinvoimaisuuden lisääminen
  • Metsänhoidon ilmastokestävyyden vahvistaminen
  • Ympäristöriskien hallintakyvyn lisääminen

Tiedon esteettömyys, saavutettavuus ja ajantasaisuus:

• Ylläpitoprosessi ketteröityy, päivitykseen käytettävä työaika vähenee
• Tiedon julkaisusykli nopeutuu, ajantasainen tieto helpommin saatavilla
• Rakenteistettuun tietoon pohjautuvat palvelut voidaan toteuttaa helppokäyttöisinä ja yksinkertaisina.
• Digitalisointi mahdollistaa erilaiset tiedon esitystavat.
• Rajapinta mahdollistaa tiedon edelleenkäytön muissa sovelluksissa.
• Saavutettava käyttöliittymä mahdollistaa esteettömän käytön ja EU:n saavutettavuusdirektiivin vaatimukset yhdenvertaisesti saavutettavista palveluista.

Alusta asti oli selvää että hankkeessa oltiin uuden äärellä ja muutos tulisi olemaan mittava.
Vuodesta 1989 painomuodossa julkaistun oppaan digitalisointi vaikutti huomattavasti:

• Sisältöjen kirjoitus- ja katselmointitapoihin
• Oppaan työstämisessä käytettäviin työkaluihin
• Julkaisusykleihin
• Jakeluun
• Tiedon formaatteihin
• Tiedon käyttötapoihin

Metsänhoidon suosituksilla on poikkeuksellisen laajat käyttäjä- ja sidosryhmät, joiden näkökulmien huomointi ja osallistaminen oli välttämätöntä onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Haasteeksi tunnistettiinkin uudistuksen synnyttämä muutos lukuisille sidosryhmille, ja mahdolliset haasteet hahmottaa täysin uuden toimintatavan mahdollisuuksia.

Varhaisessa vaiheessa tunnistettu haaste onnistuttiin kääntämään hyödyksi – sidosryhmät (sisällöntuottajat ja palvelua käyttävät) osallistamalla palvelua pystyttiin kehittämään aidosti tarpeita täyttävään suuntaan ja osallistaminen teki myös muutoksen läpiviemisen helpommaksi. Digitaalisten ratkaisuiden suunnittelussa palvelumuotoilulla oli merkittävä rooli; mitä paremmin sidosryhmien tarpeet ymmärretään, sitä helpompi on kehittää ja toteuttaa ratkaisuita, jotka ohjaavat muutosta haluttuun suuntaan. 

"Vuosien 2019-2021 aikana oli tavoitteena saada järjestelmä pystyyn, suositukset rakenteistettua järjestelmään ja rajapintapalvelu toimimaan. Myös viestinnällä oli suuri rooli, tavoitteena oli saada mahdollisimman moni metsäalan toimija käyttämään palvelua ja rajapintaa", Tapion johtava asiantuntija, Kati Kontinen kertoo.

Tiiviin ja hedelmällisen yhteistyön hyödyt ja selkeät roolit olivat myös Wunderilaisten silmiin varsin selkeät:

"Ajatukset siitä, miten metsänhoidon suositukset saadaan jalkautettua mahdollisimman tehokkaasti tulivat asiakkaalta – Wunderin tehtävä on ollut innovoida ja toteuttaa tarkoituksenmukaiset ja skaalautuvat digitaaliset toteutustavat", Wunderin päävastuullinen kehittäjä Jan Lindström sanoo.

Onnistumisen rakennuspalikoita

Usean osapuolen välinen Slack -kanava:

“Rajapinta”slack-kanava otettiin käyttöön verrattain varhaisessa vaiheessa; huomattavasti ennen uudistetun verkkopalvelun lanseerausta. Näin suora dialogi metsäalan ohjelmistoasiantuntijoiden kanssa mahdollistui ja rajapintoja saatiin testattua jo ennen lanseerausta. Teknisiä rajapintoja hyödyntävät palveluissaan mm. Maa- ja metsätalousministeriö, Stora Enso, Metsä Group, UPM, Trimble Forestry, Metsäteho, Metsähallitus, Metsänhoitoyhdistykset ja Suomen metsäkeskus.

Sisällöntuotantoympäristön julkaisu ennätysnopeasti:

Palvelua hostataan Wunderin omassa hosting-ympäristössä Sillassa. Sillan ansiosta sisällöntuottajille käyttövalmis sisällöntuotantoympäristö saatiin liveksi kuukaudessa - hyvin nopeasti, ja tämä mahdollisti asiakkaalle tehokkaan ja hallitun sopeutumisen uuteen digiympäristöön.

Psykologinen turvallisuus:

Vahva ja molemminpuolinen ammatillinen arvostus Tapion ja Wunderin välillä on seikka, jota ei voi liikaa korostaa. Tämä on mahdollistanut poikkeuksellisen korkean innovaatiotason ja vaikuttanut positiivisesti kaikkeen tekemiseen; erityisesti discovery-vaiheeseen, jossa kerättävä tieto ohjaa kokonaisuudistuksen suuntaa. Tässä projektissa on myös ollut turvallista ja jopa kehittävää sanoa myös, että jokin asia on itselle vielä uusi.

Saavutettavuus:

Myös saavutettavuuteen haluttiin kiinnittää huomiota; olihan kyseessä maa- ja metsätalousministeriön alainen toimija ja käyttäjäryhmät moninaisia. Panostamalla saavutettavuuteen myös toinen asetettu tavoite, hakukonenäkyvyyden paraneminen (ja sitä kautta palvelun käytön lisääntyminen) oli helpompi saavuttaa. Hakukonerobotit käyvät sivustoja läpi samalla logiikalla kuin ruudunlukusovellukset ja esim. Google arvottaa saavutettavat sivustot hakutuloksissa korkeammalle kuin ne jotka eivät ole saavutettavia. Tästäkin syystä inklusiivisuus verkkopalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa kannattaa: Saadaan se usein ulos suljettava 15% väestöstä palvelun piiriin, ja parannetaan verkkopalvelun orgaanista (ilmaista) näkyvyyttä.

"Tässä projektissa “en tiedä” on tarkoittanut ammatillista kehittymistä, koska silloin on päässyt selvittämään ihan uusia asioita. Ja tämä on mahdollistanut sekä uusien ratkaisuiden kehittämisen", iloitsee Jan Lindström, päävastuullinen kehittäjä, Wunderilta.

"Wunderin saavutettavuuden osaaminen oli erittäin hyvää, joten saimme vaivatta aikaan palvelun, joka edistää digitaalista tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Saavutettavuus tuo palveluun selkeyttä, josta on etua ihan kaikille käyttäjille", sanoo Kati Kontinen Tapiolta.

"Metsänhoidon suositusten pyöreä pöytä on käyttäjäyhteisömme, joka auttaa kehittämään suosituksia ja järjestelmää niin, että se on mahdollisimman hyödyllinen ja käyttäjäystävällinen. Heiltä ei ole juurikaan tullut palautetta tekniikan käytettävyydestä, joten se tuntuu toimivan hyvin. Eräässä keskustelussa he pohtivat, vieläkö metsänhoidon neuvojia enää tarvitaan, kun on näin hyvä palvelu - toki päätyivät siihen, että ihmiskontakteja tarvitaan jatkossakin. Metsänhoidon suositusten sisällöntuottajilla nälkä on kasvanut syödessä: hyvin toimiva järjestelmä antaa mahdollisuuksia monenlaiseen uuteen esitystapaan ja ideoita on jonossa. Rajapintapalvelun tarvitsijat ovat saaneet palvelun, joka on ollut helppo ottaa käyttöön. Käynnissä oleva kehittäminen on heidän toiveidensa mukaista. Esimerkki verkkokurssin tekijöiltä: "REST-rajapintaa oli helppo hyödyntää kattavan dokumentaation ja esimerkkien avulla ja lopputuloksesta tuli mainio. Rajapinta toimii nopeasti ja käyttäjä ei huomaa erillisiä pitkiä latausaikoja kurssin sisältöjä lukiessaan", Kati Kontinen Tapiolta kertoo.

Decoupled Drupal-toteutus yhdistettynä vahvaan palvelumuotoiluun ja agile-projektitapaan osoittautui menestysreseptiksi. Pitkäkestoinen ja edelleen käynnissä oleva yhteistyö on tuottanut tavoiteltuja tuloksia. Näin kokonaisuudistusta kommentoi johtava asiantuntija Tapiolta:

"Toimintamme kruununjalokivi, metsänhoidon suositukset, saivat täysin uudenlaisen toimintamallin. Palvelu tuotiin 2020-luvulle. Tärkeimpinä tavoitteina oli parantaa metsänhoidon suositusten jakelua. Aiemmin tavat jakaa suosituksia olivat lukuisat pdf:t ja kirjat. Nyt siirryttiin täysin uuteen maailmaan, nettisivuihin ja rajapintaan. Ja siinä onnistuttiin.  Myös meille muutos on merkinnyt uudenlaisten toiminta- ja työtapojen omaksumista suositusten laadintaprosessissa. Metsänhoidon suositusten esitystapa on yhtenäistynyt, mikä helpottaa niiden käyttöä. Tapion tuottamaa julkista tietoa pystyy hyödyntämään aikaisempaa huomattavasti laajemmin kuin ennen sivuston täydellistä uudistusta", Tapion Kati Kontinen iloitsee.

Niin sisällöntuotannon ja sivuston uudistukset kuin aivan uutena palveluna tuotettu rajapinta on otettu hyvin vastaan. Tietoa hyödyntävät sidosryhmät ovat löytäneet uudet, aiempaa tehokkaammat tavat käyttää ja jatkojalostaa tarvitsemaansa tietoa. Sisällöntuottajat ovat inspiroituneet miettimään ja toteuttamaan aikaisempaa moninaisempia esitystapoja tuottamalleen datalle.
Hankkeen alussa määritellyillä suoritusmittareilla mitattuna projekti oli todella onnistunut. Hyvä ja hedelmällinen ja inspiroiva yhteistyö jatkuukin myös tulevaisuudessa.

"Yhteistyö on helppoa ja mutkatonta. Välineet, joilla kommunikoidaan ovat helppoja ja reaktioajat lyhyitä. Voin lämpimästi suositella Wunderia kumppaniksi!”, Tapion tuoteomistaja Petri Latva-Käyrä sanoo.

Metsänhoidon suositusten parissa työskentely oli mieluisaa, motivoivaa ja kiinnostavaa myös Wunderilaisille. Hedelmällisen ja tuotteliaan yhteistyön ohella  entuudestaan syvä luontosuhde syveni entisestään useammalla projektissa mukana olleella.

"Hyvä pohjatyö, halu kuunnella käyttäjiä, sitoutuminen omistajuuteen ja muutoksen edistämiseen omalla esimerkillä ovat valintoja joiden avulla mittavatkin muutokset onnistuvat.  Työskentely Tapion projektiryhmän, asiantuntijoiden ja sidosryhmien edustajien kanssa on ollut innostavaa ja avannut uusia näkökulmia sekä metsäalaan että eri toimijoihin.  Projektin aikana henkilökohtainen suhde kansallisomaisuuteen muuttui virkistyskäytöstä metsänomistajaksi.  Mitä ilmeisimmin metsänhoidon suosituksiin tutustuminen vaikutti kohdallani halutulla tavalla", projektin kulkua ja vaikutuksia miettii palvelumuotoilija Talvikki Rainsola. 

Haluatko oppia lisää decoupled-arkkitehtuurin mahdollistamista ratkaisuista?

Tilaa tallenne, kuuntele asiantuntijoidemme näkemyksiä ja ole meihin yhteydessä - autamme mielellämme organisaatiotasi kääntämään digitaaliset ratkaisut kilpailueduksesi.

Tilaa tallenne täältä