Sprintti kerrallaan kohti kestävää kehitystä – strateginen kehitystiekartta ohjaa tiimin ja palvelun kestävää kehitystä

Älykäs, Menestyvä ja Kestävä Digitaalinen Kehitys

Kronologisten tiekarttojen tai uimaratojen laatiminen ei ole projektityössä uusi asia: on olemassa useita keinoja aikatauluttaa, järjestää ja arvioida digitaalisen ekosysteemin, palvelun, tuotteen tai yksittäisen projektin kehitystä. Yritykset laativat usein laajamittaisia ylätason strategioita digitaalisten palveluekosysteemien kehittämiseksi tai keskittyvät tiiviisti yksityiskohtiin, kuten backlogin järjestämiseen. Tämä voi johtaa siihen, että asiakaskokemuksen ylläpidon kohdalle jää aukko.

Monen digitaalisen palvelun kehitysprojektissa kohdataan pulma: pitäisi kääntää suuret visiot ja korulauseet tiketeiksi ilman, että budjettia tuhlataan pilkunviilaamiseen tai bitin pyörittelyyn. Ratkaisu vaatii kuilun kuromista umpeen -  sekä liiketoiminnan ja digitaalisen kehittämisen - että ennen kaikkea ihmisen ja digin välillä. Kysymys kuuluukin: miten kääntää yritysten bisnes-tavoitteet ja asiakkaiden arjen tarpeet palvelumme konkreettisiksi kehityskohteiksi?

Palvelumuotoilijana autan tuoteomistajia rakentamaan kokonaisvaltaisen näkemyksen palvelusta. Käytännössä tämä tarkoittaa suurten visioiden pilkkomista mitattaviksi tavoitteiksi, niiden tulkitsemista käyttäjän tarpeiden ja prioriteettien näkökulmasta, sekä backlogin järjestämistä tikettikaaoksesta tarinaksi, jossa digitaalisella työkalulla ratkaistaan ihmisen ongelma – eikä päinvastoin. Osa tästä työstä tapahtuu Wunderilla muun muassa palvelukehityksen strategisen tiekartan avulla. Strateginen palvelukehityksen tiekartta on (hyvin tiivistetysti) visuaalinen, käyttäjäkeskeinen ja priorisoitu aikajana palvelun kehitysprojektin käytännön kehitykselle, toimitukselle ja evoluutiolle. Se sisältää aikataulun, joka mahdollistaa yksityiskohtaisen ja käytännöllisen suunnittelun ja auttaa ymmärtämään tarpeiden ja ratkaisujen kompleksisuutta. Aikataulu tarjoaa myös keinon priorisoida ja arvioida kehitystehtäviä ja niiden riippuvuuksia asiakkaan sekä liiketoiminnan näkökulmasta.

Strateginen palvelukehityksen tiekartta istuu aikataulutuskeinojen kirjossa johonkin sprinttisuunnittelun ja (usein johtoryhmässä laaditun) “palvelumme evoluutio” -portaikon välille. Englanniksi se muistuttaa eniten “product roadmap” konseptia, jossa esimerkiksi kvartaaleihin jaetun vuoden varrelle aikataulutetaan sovelluksen tai tuotteen uusien elementtien kehittäminen: Ensin vahva tunnistautuminen -toiminnallisuus, sitten haun parannukset, sitten käyttäjäprofiilit ja niin edelleen. Product roadmap on konseptina loistava ja palvelee tehtävässään mainiosti ketteriä kehitysprojekteja.

Mutta kaikkiin isompien organisaatioiden kompleksien verkkopalvelujen kehityksen kysymyksiin perinteinen product roadmap ei kuitenkaan sellaisenaan vastaa:

• Mistä tietää, että käyttäjät ja liiketoiminta hyötyisivät suunnitelluista toiminnallisuuksista tai kehityskohteista, kuten esimerkiksi haun parantamisesta tai käyttäjäprofiileista palvelussa?
• Kun sidosryhmiä riittää joka sormelle ja aikaa ei juuri nimeksikään, mistä tietää millaisia kehityskohteita olisi realistista ylipäätään ottaa työn alle ilman, että vuosibudjetti tuhlataan käytännössä turhiin elementteihin? Voidaanko investoinnilla edes olettaa olevan järkevä ROI?
• Miten erotetaan kysymykset, jotka vaativat vielä konseptointia, määrittelyä tai lisätutkimusta, suoraan backlogiin sujahtavista kehitystehtävistä? Mistä tiedetään, millainen matopurkki “haun parannukset” ovatkaan?
• Kuinka vältetään resurssoinnissa klassinen tilanne, jossa devaajat istuvat penkillä ensimmäiset puoli vuotta vain, jotta voidaan lokakuussa todeta, että maailma pitäisikin saada valmiiksi ennen joulun pyhiä? 

Wunderin tiekartta-malli

Wunderilla haluamme varmistaa, että tiekartta kattaa sekä välttämättömät asiat että mahdolliset skenaariot. Palvelumuotoilun ohjaamat tiekarttatyöpajamme johdattavat projektitiimin kattavan prosessin läpi, huomioiden esimerkiksi seuraavat asiat:

1. Missio ja visio – Palvelun tärkeimmät tehtävät ja tulevaisuuden tavoitteet: Mihin olemme menossa?
2. Tavoitteiden avaintulokset ja web-analytiikan mittarit– Mistä tiedämme, että olemme perillä tai oikealla kurssilla?
3. Kehityskohteiden tunnistaminen ja priorisointi – Mikä vaatii lisää käyttäjäymmärrystä tai määrittelyä, mikä käyttöliittymäsuunnittelua ja mikä suoraan koodia? Miten pääsemme perille?
4. Kokoluokkien määrittäminen ja aikajanan luominen – "Tärkeys vs. työmäärä" ja muuttujat: mahdollisuudet, riskit, riippuvuudet ja helposti saavutettavat tulokset. Miltä reitti tavoitteeseen näyttää?
5. Yhteiset käytännöt ja viestintätavat – roolit, vastuut, parhaat käytännöt, viestintäkanavat ja perussäännöt. Mitä meidän on tehtävä toteuttaaksemme suunnitelman yhdessä tiiminä?

Kokemuksemme mukaan kehittäjät ja tuoteomistajat ovat havainneet strategiset palvelukehityksen tiekarttatyöpajat ja niiden tulokset erittäin hyödyllisiksi. Ne mahdollistavat ketteryyden, proaktiivisuuden ja läpinäkyvyyden. Tiimit, joissa jokainen on tietoinen isommasta kokonaiskuvasta, pystyvät luomaan parempia ja kestävämpiä ratkaisuja. Tällöin pienet kehitystehtävät rakentavat yhdessä pala kerrallaan tarinaa asiakaskokemuksesta. Strategiset tiekartat tarjoavat kehittämiselle suuremmat liiketoiminnan tavoitteet ja käyttäjäkeskeiset kokemustavoitteet, joihin työ voidaan sitoa.
Pienten yksittäisten tehtävien tai “sälän” määrä (tai ainakin tunne siitä) vähenee ja tehtävät tuntuvat mielekkäämmiltä kaikille osapuolille, kun jokaisella bitillä on perusteltu merkitys käyttäjän kokemukselle ja liiketoiminnan tavoitteille. Selkeä tiekartta lisää myös tiimin toimijuutta ja luovuutta: vastuun ottaminen ja innovointi on vähemmän riskialtista, kun kaikki tietävät, suunnan ja tavoitteet. Strategiset palvelukehityksen tiekartat auttavat myös tuoteomistajien ja asiakasvastaavien päätöksentekoa. Selkeästi määriteltyjen ja perusteltujen kehityskohteiden ja mittareiden avulla tuoteomistajat voivat tehdä paremmin informoituja strategisia päätöksiä ja viestiä projektin edistymisestä eteenpäin ylimmälle johdolle ja sidosryhmille.

Tiekartan hyödyt vielä tiivistettynä

Strategisen palvelukehityksen tiekartan avulla organisaatiot voivat navigoida digitaalisten palvelujen kehityksen monimutkaisessa maailmassa. Kun tavoitteet, resurssit ja aikataulut ovat selkeästi määriteltyjä, tiimit voivat keskittyä olennaiseen – käyttäjäkokemuksen parantamiseen ja liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen. Selkeä suunnitelma ja tavoitteet myös varmistavat, että kehitys etenee hallitusti, eikä ad-hoc-sekoilulle jää sijaa. Tiekartan avulla vältetään sudenkuopat, kuten ylittyvät budjetit ja heikentynyt asiakaskokemus.

Palvelumuotoilija on ratkaisevassa roolissa tässä prosessissa, sillä hänen avullaan suuret visiot muutetaan konkreettisiksi kehitystehtäviksi, jotka rakentavat yhdessä parempaa asiakaskokemusta. Yhdessä koottu tiekartta ei ole vain suunnitelma, vaan konkreettinen työkalu, joka mahdollistaa tiimin ketteryyden sekä kehitystehtävien ennakoitavuuden ja selkeyden. Se auttaa kuromaan umpeen kuilua teknisen kehittämisen ja ihmisten prioriteettien välillä. Kun tiimi tietää, minne ollaan menossa, ja kaikki ovat samalla kartalla, matka kohti parempaa ja kestävämpää digitaalista tulevaisuutta sujuu mahdollisista mutkista huolimatta.

Yksi merkittävä tekijä älykkäässä, onnistuneessa ja kestävän kehityksen mukaisessa digitaalisessa kehityksessä on oikea sisällönhallintajärjestelmä (CMS)!

Lataa Drupal 10 oppamme ja opi lisää aiheesta