Nykypäivän DDoS-hyökkäykset – Mikä on muuttunut ja mitä digikumppanisi tulisi huomioida?
DDoS-hyökkäyksistä on tullut hälyttävän helppoja toteuttaa – ja yhä vaikeampia torjua. Isoille ja erityisesti yhteiskunnalle tärkeille organisaatioille kyse ei ole enää siitä, joudutaanko kohteeksi, vaan milloin hyökkäys tapahtuu.
Tässä artikkelissa avaamme, miltä nykypäivän ja lähitulevaisuuden DDoS-uhat näyttävät, miten niihin voi varautua. Kerromme myös, mitä organisaatiosi tulisi digikehityskumppanilta odottaa ja vaatia, sekä varautumiseen että hyökkäystilanteeseen liittyen. Osa asiakkaistamme kuuluvat siihen ryhmään, jota kohtaan hyökkäyksiä kohdistetaan toistuvasti ja viime aikoina huomattavan enenevässä määrin. Asiakkaidemme digipalvelut, joista me vastaamme ovat olleet ylhäällä 99,9% koko tämän vuoden, joten koemme, että meillä on kokemusta ja oppeja, jotka nyt haluamme muillekin jakaa.
DDoS-hyökkäykset ovat entistä monimutkaisempia
DDoS (Distributed Denial of Service) -hyökkäykset eivät ole enää varattuja globaaleille mielenilmauksille tai valtiollisille kyberoperaatioille. “DDoS-palveluna” -tyyppisten hyökkäystyökalujen ollessa helposti ja edullisesti saatavilla kuka tahansa voi tänä päivänä yrittää lamauttaa huomattavassa roolissa olevan digipalvelun – ilman erityistä teknistä osaamista.
Uusimmissa DDoS-hyökkäyksissä yhdistyy nopeus, automaatio ja strateginen oveluus. Osa hyökkäyksistä voi tapahtua miljoonilla pyynnöillä muutamassa minuutissa, aiheuttaen häiriöitä jopa ennen kuin valvontajärjestelmät ehtivät reagoida. Hyökkäyksissä voidan myös ohittaa välimuisteja manipuloimalla URL-osoitteita, evästeitä tai otsikkotietoja. Koska liikenne tulee tuhansista hajautetuista ja vaihtuvista IP-osoitteista, perinteiset torjuntakeinot kuten estolistat tai maakohtainen suodatus eivät enää riitä, vaan palvelu voi joko hidastua tai kaatua kokonaa.
Kyse ei siis ole vain useammasta syystä johtuvasta hyökkäysten määrän kasvusta – vaan myös siitä, että hyökkäyksiä toteutaaan aiempaa monimutkaisemmilla tavoilla.
Mikäli olet aiheen asiantuntija, suosittelemme lukemaan pidemmän ja teknisemmän versiomme artikkelista täältä. Huomioithan, että sisältö on englanniksi.
Miksi perinteinen suojaus ei enää riitä
Lähes kaikilla organisaatioilla on vähintään perustason suojaus käytössä – esimerkiksi CDN-palvelu (sisällönjakeluverkko) tai palomuuri. Usein nämä jätetään kuitenkin oletusasetuksille, jolloin suojaus jää puutteelliseksi eikä kata uusimpien DDoS-hyökkäyksen muotoja.
Esimerkiksi CDN saattaa pitää miljoonien välimuistista ladattujen etusivupyyntöjen käsittelyä “normaalina liikenteenä”, vaikka todellisuudessa etusivupyyntöjen taustalla on hyökkäys. Sovellustasolla puolestaan suojaus voi pettää, jos dynaamista sisältöä, kuten hakutoimintoja tai 404-sivua, ei ole optimoitu suorituskyvyn näkökulmasta. IP-osoitteiden estäminen ei auta, jos hyökkäysliikenne tulee jatkuvasti vaihtuvista lähteistä. Jo yhden sekunnin aikana palvelu voi vastaanottaa pyyntöjä sadoista eri IP-osoitteista.
Usein ongelma havaitaan liian myöhään, eli vasta kun palvelu on jo hidastunut tai kaatunut. Nykyisessä uhkaympäristössä geneerinen “oletussuojaus” voi antaa turvallisuudentunteen, ja kun hyökkäys tapahtuu suojaus ei olekaan riittävä.
Näin varaudut: Useammasta kerroksesta rakentuva suojausstrategia
Tehokas DDoS-suojaus ei voi nojata yhteen työkalun tai teknologian varaan. Tarvitaan suojausstrategia, joka yhdistää verkon reunasuojauksen, sovelluksen optimoinnin ja jatkuvan seurannan.
Toimivan puolustuksen kulmakivi on oikein konfiguroitu CDN. Sen tulee:
- Piilottaa alkuperäpalvelimen IP-osoite ja estää sen paljastuminen DNS-tiedoissa
- Rajoittaa liikennettä myös välimuistitetulle sisällölle, ei vain dynaamiselle
- Estää välimuistin kiertäminen määrittelemällä säännöt esimerkiksi URL-parametreille
- Tarjota aidosti DDoS-suojatut ominaisuudet – ei vain perusvälimuistia
Sovellustasolla kuormitusta aiheuttavat toiminnot (kuten haku tai virhesivut) kannattaa välimuistittaa ja rajata. Dynaamisia virheilmoituksia (kuten 404) on hyvä generoida staattisesti. Lisäksi väärin muotoillut tai epäilyttävät pyynnöt kannattaa torjua jo ennen kuin ne kuormittavat taustajärjestelmiä.
Yksi merkittävän tärkeä suojauskerros liittyy käyttäytymisen analysointiin. Vaikka IP-osoitteet vaihtuvat, hyökkäystyökalut jättävät jälkiä – esimerkiksi otsikkotietoihin, ajoitukseen tai pyyntöjen rakenteeseen. Näitä digitaalisia sormenjälkiä analysoimalla voidaan estää koko bottiverkko yhdellä kertaa. Esimerkiksi “tervaaminen” (tarpitting), eli tarkoituksellinen vasteen hidastaminen epäilyttäville pyynnöille, auttaa kuluttamaan hyökkääjän resursseja ja antaa järjestelmille lisäaikaa reagoida.
Ja tärkeintä – mikään yllämainituista ei ole “asenna ja unohda” -ratkaisu. Jatkuva seuranta, jälkianalyysi ja suojausten päivittäminen ovat olennaisia pysyäksemme uhkien kehityksen tahdissa tai oikeastaan mieluiten vähän edellä.
Mitä digikumppaniltasi tulisi odottaa
Kun hyökkäys tapahtuu, todennäköisesti et halua, että digikumppasi odottaa sinun ilmoittavan hänelle – tai tekemään tiketin hyökkäyksestä. Eikö parasta olisi, jos digikehityskumppanisi hoitaisi hyökkäyksen seuraavalla tavalla:
- Palvelusi käyttäjät eivät edes huomaisi, että hyökkäys on käynnissä
- Sinuun oltaisiin yhteydessä hyökkäyksen käynnissä ollessa, jos se uhkaa vaikuttaa palvelusi saatavuuteen.Muussa tapauksessa sinulle vaan raportoitaisiin tapahtuneesta
- Digikumppanillasi olisi valmius ja kokemusta hyökkäyksien torjumisesta ja prosessit myös asiakkaan suuntaan kunnossa
- Hyökkäyksestä ei koituisi yllättäviä kuluja
- Hyökkäyksestä tulisi sen päätyttyä raportti ja mahdolliset suositukset järjestelmien vahvistamisesta entisestään.
Hyvä kumppani ei tarjoa vain teknologiaa, vaan toimii osana organisaation puolustusta: seuraa liikennettä aktiivisesti, mukauttaa suojausta reaaliajassa ja viestii selkeästi koko tapahtuman ajan. Hyökkäykset pysäytetään verkon reunalla – ennen kuin ne ehtivät kuormittaa järjestelmääsi. Ja kun yksi asiakas joutuu hyökkäyksen kohteeksi, samasta opista hyötyy koko asiakaskunta.
Hyvin toimiva tuki ei näy vasta ongelman jälkeen – vaan ennen kuin asiakas edes huomaa, että jotain on tapahtumassa. Tietoturvatuki on vähän kuin hyvä henkivartija; jos se joutuu kovasti tekemään puolustustoimia ja “ottamaan luoteja”, niin ennakointi ja varautuminen eivät ole olleet riittävällä tasolla.
Onko organisaatiosi DDoS-valmis?
Kannattaa miettiä:
- Onko kaikki julkinen verkkoliikenne ohjattu vain CDN:n kautta? Onko alkuperäpalvelimen IP piilotettu?
- Onko liikenteen rajoituksia asetettu sekä välimuistitetulle että dynaamiselle sisällölle?
- Tarkkaillaanko välimuistin ohittavia hyökkäystapoja, kuten satunnaistettuja hakuja tai URL-parametreja?
- Ovatko kuormittavat toiminnot, kuten haku tai kirjautuminen, suojattu rajoituksin tai välimuistein?
- Onko organisaatiollanne yhdessä digikumppanin kanssa rakennettu ja testattu toimintasuunnitelma (MIM, Major Indicent Management) hyökkäystilanteiden varalle?
- Päivittääkö hostingkumppaninne suojausta aktiivisesti uusien hyökkäysmuotojen mukaan?
Jos et ole varma, suojausstrategia kannattaa varmistaa nyt, eikä odottaa ensimmäistä hyökkäystä haittoineen.
Valmistaudu, varaudu ja varmista
Jos et ole varma, miten hyvin nykyinen ympäristösi kestää seuraavan hyökkäyksen, autamme mielellämme. Asiantuntijamme voivat arvioida infrastruktuurisi, tunnistaa mahdolliset haavoittuvuudet ja suositella juuri sinun tarpeisiisi sopivia ratkaisuja – käytännön kokemukseen pohjaten.
Varmistetaan yhdessä, että kun hyökkäys tulee suojaus kestää ja hyökkäyksestä koituvat haitat ovat minimaalisia niin asiakaskokemuksen, verkkoliikenne kulujen kuin palvelun toimivuuden näkökulmista.
