Kuinka yrityksesi voi hyötyä Euroopan Esteettömyysdirektiivistä

Saavutettavuus on ollut julkiselle sektorille pakollista vuodesta 2019 lähtien, mutta laajemmat vaatimukset yksityiselle sektorille astuvat voimaan kesäkuussa 2025. Uudet vaatimukset edellyttävät mm. lippuautomaattien ja verkkokauppojen olevan saavutettavia, joten riippumatta minkätyyppisen digitekemisen kanssa olet tekemisissä, tämä todennäköisesti koskettaa myös sinua ja edustamaasi liiketoimintaa.

Pelkästään “eettisesti kestävästä toiminnasta ja sen edistämisestä” tässä ei ole kyse. Jo Euroopassa on 80 miljoonaa ihmistä, joilla on jonkinasteinen toimintarajoite, ja maailmanlaajuisesti tämä luku on arvioitu olevan 1,3 miljardia eli noin 16 % maailman väestöstä. Tällä ryhmällä on maailmanlaajuisesti lähes puolen biljoonan dollarin ostovoima.

Tässä artikkelissa tarjoan tarkempaa tietoa lainsäädännöstä, joka vaikuttaa lähes kaikkiin EU:n yrityksiin ja avaa samalla uusia mahdollisuuksia ja artikkelin lopussa jaan myös oman tarinani siitä, miten päädyin saavutettavuusasiantuntijaksi.

Katsaus EU:n saavutettavuuslainsäädäntöön

Henkilöt, joilla on vammaisuutta kohtaavat haasteita päivittäisessä elämässään sekä työmarkkinoille pääsyssä. Tähän vastauksena Euroopan komissio on hyväksynyt 10-vuotisen strategian, jonka tavoitteena on taata yhdenvertainen pääsy terveydenhuoltoon, työhön, julkiseen liikenteeseen, yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen osallistumiseen, eri asumisjärjestelyihin, esteettömään liikkumiseen EU:ssa.

Edellinen EU:n vammaisstrategia 2010-2020, jossa korostui "digitaalinen osallisuus", loi pohjan esteettömälle Euroopalle ja toi mukanaan EU-direktiivin 2016/2102, nykyisin voimassa olevan lain verkkosaavutettavuudesta julkisille palveluille. Käynnissä oleva EU:n strategia vammaisten henkilöiden oikeuksista 2021-2030Avautuu uuteen välilehteen jatkaa linjassa kaikkien EU-jäsenvaltioiden vuonna 2008 hyväksymien YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen (UNCRPD) velvoitteiden kanssa ja rakentaa edellisen strategian teemojen päälle. Sen pääprioriteetti on taata yhdenvertainen pääsy digitaalisiin palveluihin.

EU:n saavutettavuusdirektiivi

Uusi Euroopan saavutettavuuslaki (EAA, EU-direktiivi 2019/882) otettiin käyttöön täydentämään aiempaa direktiiviä julkisista palveluista. EAA keskittyy erityisesti ICT-tuotteisiin ja -palveluihin, mukaan lukien henkilökohtaisiin laitteisiin, jotka ovat elintärkeitä vammaisten henkilöiden täysipainoiselle osallistumiselle digitaalisesti kytkeytyneessä yhteiskunnassamme. Direktiivin tavoitteena on myös parantaa tuotteiden ja palvelujen saatavuutta koko EU:ssa yhdenmukaistamalla saavutettavuusvaatimuksia kaikille jäsenvaltioille.

Kun aikaisempi direktiivi kattoi olennaiset julkiset palvelut, kuten hallituksen, kunnalliset, rahoitus- ja energiasektorin verkkosivustot, EAA määrittelee saavutettavuusvaatimuksia keskeisille tuotteille ja palveluille, kuten:

• E-commerce-verkkosivustot ja -sovellukset
• Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät (mukaan lukien pelikonsolit)
• Lippupisteet ja sisäänkirjautumislaitteet (esim. julkisen liikenteen maksupäätteet)
• Älypuhelimet
• Laitteet audiovisuaalisten medioiden palvelujen käyttöön (esim. digitaaliset TV-vastaanottimet ja -televisiot)
• Palvelut, jotka liittyvät lentokuljetuksiin, busseihin, rautateihin ja vesiliikenteeseen (esim. lähtö-/saapumisnäytöt)
• Pankkipalvelut (esim. pankkiautomaatit, maksujärjestelmät)
• E-kirjat ja niiden käyttöön tarkoitetut ohjelmistot
• Hätäpuhelut (112)
• Rakennetut ympäristöt
• Julkiset hankinnat

Direktiivi tuli voimaan huhtikuussa 2019 ja siirrettiin Suomen lainsäädäntöön helmikuussa 2023Avautuu uuteen välilehteen, ja siirtymäaika päättyy 28. kesäkuuta 2025. Tämän jälkeen direktiivi on voimassa ja se koskee kaikkia EU:ssa toimivia yrityksiä ja EU-asiakkaita tavoittavia yrityksiä, jotka tarjoavat yllä lueteltuja palveluja tai tuotteita. Mikroyritykset (yritykset, joilla on alle 10 työntekijää ja vuosittainen liikevaihto, joka ei ylitä 2 miljoonaa euroa) ovat vapautettuja. Muita poikkeuksia ovat:

• Ennaltarekisteröidyt aikaperusteiset mediat, jotka on julkaistu ennen 28. kesäkuuta 2025.
• Toimistotiedostojen formaattidokumentit, jotka on julkaistu ennen 25. kesäkuuta 2025.
• Verkkokartat, ellei karttaa käytetä navigointitarkoituksiin, jolloin olennaiset tiedot on tarjottava saavutettavassa muodossa.
• Kolmannen osapuolen sisältö, joka on täysin sivuston tai sovelluksen omistajan hallinnan ulkopuolella.
• Perintökokoelmien esineiden jäljennökset, jotka ovat liian hauraita tai kalliita digitointiin.
• Verkkosivustojen ja sovellusten sisältö, jota pidetään arkistona eikä sitä enää päivitetä tai muokata.

Aikaisemman direktiivin tapaan verkkopalveluiden, kuten e-commerce-verkkosivustojen ja mobiilisovellusten, on varmistettava, että niiden sisältö on saavutettavaa Web Content Accessibility Guidelines (WCAG)Avautuu uuteen välilehteen -ohjeiden mukaisesti.

Saavutettavat tuotteet ja palvelut hyödyttävät meitä kaikkia

Yli 80 miljoonaa ihmistä EU:ssa kohtaa jonkinasteisen vamman, mikä tarkoittaa, että suuri osa väestöstä kohtaa edelleen merkittäviä esteitä täysipainoiselle osallistumiselle yhteiskunnassa. Ikääntyvän väestön kasvaessa tämä luku tulee edelleen kasvamaan.

Aluksi jotkut yritykset saattavat kohdata lisäkustannuksia varmistaakseen, että niiden tarjoamat palvelut täyttävät direktiivissä määritellyt saavutettavuusvaatimukset. Saavutettavuusominaisuuksien toteuttaminen saattaa myös vaatia investointeja suunnitteluun, kehittämiseen ja testaamiseen. Yritysten voi myös olla tarpeen ohjata resursseja henkilöstön kouluttamiseen saavutettavuusohjeiden ja parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Saavutettavuusvaatimukset täyttävän sisällön luomiseksi sisällöntuottajien tulisi ainakin olla tietoisia saavutettavuuden perusperiaatteista.
Kuitenkin, saavutettavuutta priorisoivat yritykset voivat saada kilpailuetua verrattuna niihin, jotka eivät sitä tee. Vamman omaavilla henkilöillä on maailmanlaajuisesti lähes puolen biljoonan dollarin ostovoima, ja tekemällä tuotteista ja palveluista saavutettavia heille, yritykset voivat hyödyntää tätä merkittävää asiakaskuntaa, parantaa brändin imagoa ja kasvattaa asiakasuskollisuutta. Lisäksi saavutettavat verkkopalvelut saavat usein parempia hakukonesijoituksia, latautuvat nopeammin mobiililaitteilla ja niillä on pidempi ja kestävämpi elinkaari.

Digitaalinen saavutettavuus tarjoaa jännittäviä innovaatio- mahdollisuuksia, joita pidän erityisen houkuttelevina. Saavutettavuusvaatimusten täyttäminen saattaa vaatia vaivannäköä ja alkuinvestointeja, mutta saavutettavuuden omaksuminen voi avata uusia mahdollisuuksia parantaa tuotteita ja palveluja tavoilla, jotka eivät ehkä ole aiemmin tulleet mieleen.

Jos saavutettavuuden kehittäminen kustannustehokkaasti kiinnostaa, niin suosittelemme meidän 30 minuutin täsmäwebinaaria aiheesta. Sen avulla saat parhaat vinkit, joilla varmistat, että saavutettavuutta kehitetään mahdollisimman taloudellisesti ja kestävästi. Tilaa webinaaritallen alla olevalla kaavakkeella:

Tilaa tallenne Saavutettavuutta kustannustehokkaasti

Oma tarinani saavutettavuuden parissa

Kyllä, myönnän, etten aina ollut erityisen innoissani saavutettavuudesta. Aikaisemmin pidin sitä rajoituksena luovuudelleni. Nuorena ja innokkaana suunnittelijana halusin luoda vangitsevia verkkosivustoja trendikkäillä designeillä. Mutta, kuten usein käy, löysin itseni työskentelemästä julkiselta sektorilla, jossa opin nopeasti minimivärikontrasteista, luettavista fonttikoista ja muista saavutettavuuden kannalta tärkeistä visuaalisista vaatimuksista. Mielestäni nämä vaatimukset olivat ristiriidassa aikakauden design-trendien kanssa – haaleat värit, näyttävät grafiikat ja räätälöidyt interaktiiviset komponentit, joita "Web 2.0" -teknologiat mahdollistivat. Ajattelin, että saavutettavuus oli tarpeen vain valtion keskeisille palveluille, enkä nähnyt, miten nämä kaksi maailmaa voisivat yhdistyä.

Kuitenkin, kun jouduin kohtaamaan omat haasteeni näkövammaisuuden kanssa, aloin ymmärtää, kuinka tärkeää on tehdä elämästä helpompaa kaikille riippumatta heidän kyvyistään. Ajatus siitä, että me kaikki vanhenemme ja todennäköisesti tarvitsemme saavutettavia palveluja jossain vaiheessa, ei tuntunut enää niin kaukaiselta. Pelätessäni oman itsenäisyyteni menettämistä tajusin, että on olennaista varmistaa, että jokainen voi elää mahdollisimman itsenäisesti ja omilla ehdoillaan riippumatta kohtaamistamme haasteista.

Verkosta on tullut keskeinen osa nykypäivän elämää, ja riippuvuutemme digitaalisista tuotteista ja palveluista tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. COVID-pandemia nopeutti merkittävästi monien kuluttajapalvelujen digitalisaatiota. Ilman tasa-arvoista pääsyä palveluihin ihmiset voivat jäädä marginaaliin ja altistua köyhyyden ja syrjinnän riskeille, mikä on yhteiskunnalle kallista. Riskien vähentämiseksi ja inklusiivisen digitaalisen ympäristön luomiseksi meidän kaikkien on panostettava tuotteidemme ja palvelujemme saavutettavuuden parantamiseen.

Mitä enemmän olen oppinut verkkosaavutettavuudesta, olen ymmärtänyt, että verkkosivut voivat olla jännittäviä ja innovatiivisia, näyttää upeilta ja toimia vieläkin paremmin ollessaan saavutettavia. Saavutettavuus on yhä osittain verkkokehityksen marginaalissa, mutta uuden Euroopan saavutettavuuslain myötä yhä useammat yritykset, kehittäjät ja suunnittelijat tulevat todennäköisesti tietoisemmiksi saavutettavuudesta ja sen hyödyistä.