Katso paneelikeskustelun tallenne: Julkiset digihankinnat murroksessa – mitä pitäisi tehdä toisin?

Julkisen sektorin digihankinnat ovat paljon enemmän kuin yksittäisiä projekteja tai teknisiä toteutuksia. Ne ohjaavat koko Suomen ICT-markkinaa: sitä, millaista osaamista arvostetaan, ketkä pääsevät mukaan kilpailuun ja millaisiksi digitaaliset palvelut kansalaisille lopulta muotoutuvat.

Aihe on pysynyt pidempään aktiivisessa keskustelussa, useammastakin ymmärrettävästä syystä. Kritiikki on kohdistunut muun muassa hinnoitteluun, kilpailutusten raskauteen, markkinoiden kaventumiseen ja siihen, kenen ehdoilla digipalveluja lopulta kehitetään. Keskustelu on tärkeää ja tästä syystä halusimme kutsua eri osapuolet miettimään parannusehdotuksia yhdessä. 

Tavoitteena oli tuoda yhteen julkisen sektorin tilaajan arjen realiteetit, digipalvelutoimittajien käytännön kokemukset sekä koko IT-alaa ja sen kansainvälistä kilpailukykyä koskeva näkökulma.

Keskusteluun osallistuivat Jonna Savikumpu, Metsähallituksen ICT-palvelualueen päällikkö,  Rasmus Roiha, Software Finland ry:n toimitusjohtaja,  Iris Alanen, Head of Business Goforelta, sekä Ulla Koho, Wunderin CCO. Kokoonpano mahdollisti laajan tarkastelun julkisista digihankinnoista: tilaajan, toimittajan ja koko toimialan näkökulmista aina vientipotentiaaliin ja kansalliseen kilpailukykyyn asti.

Voit katsoa koko tallenteen Youtube-kanavaltamme.Avautuu uuteen välilehteen

Kilpailutukset ohjaavat koko IT-markkinaa

Paneelissa korostui vahvasti ajatus siitä, että julkisen sektorin digihankinnoilla on mittakaavansa (miljardeja euroja vuodessa) vuoksi poikkeuksellisen suuri ohjausvaikutus koko alaan. Kilpailutusten ehdot vaikuttavat suoraan siihen, millaista liiketoimintaa Suomessa on järkevää kehittää, millaisille osaajille on työpaikkoja tarjolla ja millaiset toimijat pärjäävät markkinassa.

“Kilpailutusten ehdoilla on paljon isompi vaikutus kuin usein ajatellaan – ne ohjaavat koko markkinaa, eivät vain yksittäistä hanketta.” – Rasmus Roiha, Software Finland Ry

Oikein muotoiltuina kilpailutukset voivat toimia koko markkinaa kehittävänä voimana: ne voivat kannustaa laatuun, vastuullisuuteen ja innovaatioihin sekä mahdollistaa suomalaisten yritysten kansainvälisen kasvun. Väärin muotoiltuina ne taas voivat lukita rakenteita ja kaventaa kilpailua pitkälle tulevaisuuteen.

Kun varmuuden tavoittelu sulkee ovia

Sekä tilaaja- että toimittajapuheenvuoroissa nousi esiin ilmiö, jossa kilpailutusten ehtoja rakennetaan välillä ylivarovaisesti, ikäänkuin varmistellen. Referenssi-, resurssi- ja liikevaihtovaatimukset kasvavat helposti tasolle, joka sulkee ulos suuren osan potentiaalisista tarjoajista jo ennen varsinaista kilpailua.

“Varmuuden vuoksi rakennetut ehdot sulkevat helposti ulos toimijoita, jotka voisivat oikeasti tuottaa laadukkaan lopputuloksen.” – Rasmus Roiha, Software Finland Ry

Tilaajapuolella tätä tehdään nimenomaan riskienhallintana, mutta toimittajapuolella seuraukset ovat konkreettisia: kilpailu kapenee, vaihtoehdot vähenevät ja markkina alkaa suosia vain tietyn kokoisia ja tietynlaisia toimijoita ja tekijöitä henkilötasolla. Lopulta vaikutukset heijastuvat myös palveluiden laatuun ja kykyyn uudistua.

“Tähän nimenomaan auttaisi nämä markkinavuoropuhelut, jotta löydetään se kultainen keskitie” – Jonna Savikumpu, Metsähallitus

Hintasudoku – kun pisteoptimointi syrjäyttää laadun

Hinnoittelu nousi keskustelussa yhdeksi keskeisimmistä kipukohdista. Useampi panelisti kuvasi ilmiötä, jota kutsutaan myös osuvasti hintasudokuksi. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa kilpailutuksen hinnoittelumalli ohjaa toimittajia optimoimaan yksittäisiä hintarivejä ja rooleja niin, että kokonaispisteet saadaan täsmäämään – ei siksi, että lopputulos olisi kestävä tai laadukas, vaan siksi, että kilpailu voitetaan.

“Saatetaan “uhrata” kalliimpien osaajien hinnassa, joita tarvitaan volyymissä vähemmän ja “kompensoida” rooleissa, joista laskutettavia tunteja tulee enemmän, hinta hilataan muutama euro ylöspäin. Olisi toisenlaisiakin tapoja toteuttaa kokonaisuus, missä tuntihinnoittelulla ei pelattaisi.” - Ulla Koho, Wunder

Hintasudokun ongelma ei ole pelkästään hinnassa, vaan siinä, että elinkaariajattelu jää sivuun.  Hinnoittelumallit (kiinteähintainen, tuntihinta, projektihinta) vaikuttavat merkittävästi toimittajan ja tilaajan yhteistyömalleihin.

“Törmätään siihen, että siellä kilpailutuksessa on vain yksi hinta. Ja laatupisteet saattavat olla jopa pienemmässä roolissa kuin hinta. Vaikka sopimuspuolella lukisi, että tilaajalla on mahdollisuus tilata eri projektimalleilla, niin kilpailutus ratkaistaan henkilötyöpäivän hinnalla ja silloin asiakas ei välttämättä saa laadukasta toimitusta kun ns. hintahäirikkö voittaa ja ei kenties pysty voittavalla hinnalla toimittamaan ainakaan koko sopimusaikaa." –Iris Alanen, Gofore

Digipalvelut nähdään helposti kertaluonteisina projekteina, vaikka todellisuudessa ne vaativat jatkuvaa kehittämistä, reagointia muutoksiin ja uuden teknologian – kuten tekoälyn – hallittua hyödyntämistä koko sopimuskauden ajan.

Konsultit tukena – vai etäännyttämässä tarpeesta?

Kilpailukonsulttien rooli herätti keskustelussa sekä kiitosta että kriittisiä huomioita. Konsultit voivat tuoda prosessiin rakennetta, juridista osaamista ja tasapuolisuutta erityisesti laajoissa ja monimutkaisissa hankinnoissa. Tämä nähtiin monessa tapauksessa aidosti hyödyllisenä.

Samaan aikaan korostettiin, että substanssiosaaminen ja vastuu hankinnan tavoitteista eivät ole ulkoistettavissa.

“Asiakas omistaa arjen työnkulut ja asiakkaan substanssiosaamisen pitää olla hankinnan ytimessä mukana” –  Ulla Koho, Wunder

Jos kilpailutuksen ydin ja omistajuus siirtyvät liiaksi ulkopuolelle, vaarana on, että tilaajaorganisaation kyky ohjata ja kehittää hankintaa sopimuskauden aikana heikkenee.

Ratkaisut löytyvät toimintatavoista, eivät vain lainsäädännöstä

Paneelin ehkä rohkaisevin viesti oli se, että monet tunnistetut ongelmat eivät vaadi hankintalain muutoksia. Suuri osa ratkaisuista liittyy siihen, miten kilpailutuksia valmistellaan ja toteutetaan käytännössä.

Varhainen ja aito markkinavuoropuhelu, hankintojen pilkkominen, modulaarisuus sekä siirtyminen kohti kumppanuus- ja elinkaarimalleja nousivat esiin keinoina, joilla kilpailutuksia voidaan kehittää jo nykyisten raamien puitteissa.

Halukkuutta kehittää koko kenttää yhdessä kuitenkin löytyy, ja yksi yhteistyötä ja ICT-alan kokonaiskehityksen etua ajava organisaatio onkin myös Jonnan ja Rasmuksen mainitsema Hankinta- Suomen ICT-KohtaamoAvautuu uuteen välilehteen.

Katso koko paneelikeskustelu ja syvenny aiheeseen

Olemme nostaneet tähän artikkeliin muutamia kohtia käydystä paneelikeskustelusta. Tunnin mittaisessa tallenteessa pureudutaan syvemmälle muun muassa siihen, miten julkiset digihankinnat vaikuttavat Suomen ICT-alan vientipotentiaaliin, miksi IPR-kysymykset ovat kriittisiä Suomen GovTech-viennin kehitykselle ja millä tavoin tekoäly muuttaa kilpailutusten logiikkaa lähivuosina. 

Katso 17.12. kuvattu paneelikeskustelu kokonaisuudessaan YouTubessa Avautuu uuteen välilehteenja muodosta oma näkemyksesi siitä, mihin suuntaan julkisia digihankintoja Suomessa tulisi kehittää. Osallistu myös aiheesta käytävään keskusteluun Linkedinissä aihetunnisteilla #julkisethankinnat #digikehitys.