Brändi-identiteetin ilmentäminen verkkosivuston suunnittelussa

Brändi ymmärretään hyvin usein liian pinnallisesti tai kapea-alaisesti. Brändi on kokonaisvaltainen kokemus, joka koostuu tunteista ja maineesta. Se on fiilis ja mielikuva, jonka ihmiset muodostavat tuotteista, henkilöistä, yrityksistä tai tuotemerkeistä. Yritys voi vaikuttaa brändinsä kehitykseen teoillaan, mutta brändi ei ole koskaan täysin sen hallinnassa – asiakkaiden ja käyttäjien mielipiteet sekä kokemukset muokkaavat sitä aina osaltaan. Vahva brändi auttaa keskittämään liiketoiminnan tavoitteet ja toiminnot. Kun brändin arvot ja visio ovat selkeät, kaikki päätökset voidaan tehdä niiden pohjalta, mikä tehostaa toimintaa ja varmistaa yhtenäisen suunnan.

Brändistrategia on olennainen osa verkkopalveluiden suunnittelua. Se luo pohjan yhtenäiselle, tehokkaalle ja kohderyhmää puhuttelevalle verkkopalvelulle, joka tukee yrityksen liiketoimintatavoitteita ja vahvistaa brändiä. Ilman selkeää brändistrategiaa verkkopalvelusta voi tulla sekava ja epäjohdonmukainen, mikä voi heikentää brändimielikuvaa ja vaikuttaa negatiivisesti liiketoimintaan.

Visuaalinen identiteetti luo ensivaikutelman brändistä. Se on usein ensimmäinen kosketuspinta kuluttajan ja brändin välillä. Se muodostuu valituista visuaalisista elementeistä, kuten logosta, väreistä, typografiasta, kuvista, symboleista taikka muista graafisista elementeistä. Se on visuaalinen kieli, joka auttaa tunnistamaan ja muistamaan brändin.

Visuaalisen identiteetin suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon useita tekijöitä, jotta se herättää kohderyhmän huomion ja tukee brändin tavoitteita.

• Kohderyhmälle sopiva: Visuaalisten elementtien tulee resonoida kohderyhmän kanssa ja herättää heissä oikeanlaisia tunteita. Jokaisen visuaalisen ratkaisun tulisi olla tarkoituksenmukainen sekä viestiä haluttuja brändiarvoja.
• Erottuva: Visuaalisen identiteetin on erotuttava kilpailijoista. Sen tulee olla helposti tunnistettava ja muistettava. 
  Yksinkertainen: Hyvä visuaalinen ilme on selkeä ja helppotajuinen. Yksinkertaisuus parantaa ymmärrettävyyttä.
• Ajaton: Vaikka visuaalisen identiteetin tulisi olla joustava ja mukautua ajan muutoksiin, sen tulee myös kestää aikaa ja kehittyä brändin mukana. On pyrittävä luomaan visuaalinen ilme, joka ei ole sidottu ohimeneviin trendeihin.
• Skaalautuva: Visuaalisen identiteetin on toimittava saumattomasti eri medioissa. Sen tulee olla helposti toistettavissa niin digitaalisissa kanavissa, painotuotteissa kuin fyysisissä ympäristöissäkin. 

Usein brändi-ohjeistoissa on otettu huomioon pienimmätkin yksityiskohdat ja ohjeistettu miten identiteetin tulisi näyttäytyä myös digitaalisessa ympäristössä. Mutta valitettavasti aina näin ei ole. Joissakin tapauksissa brändi-identiteetin soveltuvuus digitaaliseen ympäristöön on vaillinainen joko osittain tai kokonaan esimerkiksi saavutettavuuden kannalta.

Projektin alkaessa me Wunderilla käymme asiakkaan kanssa läpi olemassa olevan brändi-ohjeiston ja sovimme miltä osin sitä hyödynnetään suunnittelussa. Yhteisten suuntaviivojen määrittely on tärkeää. Yhteinen näkemys auttaa vähentämään turhien iterointikierrosten määrää ja luo selkeät raamit projektille.

Brändi-ohjeiston puuttuessa tai sen ollessa vaillinainen, on hyvä yhdessä asiakkaan kanssa tarkentaa ja suunnitella kohderyhmää puhutteleva ja liiketoiminnan tavoitteita tukeva brändi-identiteetti, joka ottaa huomioon visuaalisen identiteetin lisäksi myös mahdolliset muut brändiä tukevat elementit.

Tulevissa kappaleissa käymme läpi muutamia keskeisimpiä, erityisesti visuaalisen brändi-identiteetin osa-alueita, jotka on hyvä ottaa huomioon digitaalisessa ympäristössä.

Oikeanlainen typografia

Typografia on keskeinen osa brändi-identiteettiä. Typografialla on tärkeä rooli tunnelman herättämisessä, sävyn luomisessa ja brändin tunnettuuden kasvattamisessa. Typografian avulla voidaan luoda yhtenäinen sekä harmoninen visuaalinen identiteetti. Hyvän typografian tulisi olla muun muassa mahdollisimman  monipuolinen, saavutettava sekä sen tulisi kestää aikaa.

Kirjasinperheen eli fonttien valintaperusteina on voitu käyttää esimerkiksi sitä, että ne löytyvät työntekijöiden käyttöjärjestelmästä. Tai fonttina on käytetty räätälöityjä fontteja, joiden lisenssikustannuksia tai toimivuutta digitaalisessa ympäristössä ei ole riittävän tarkkaan harkittu. Tällaisissa tapauksissa on hyvä määritellä erikseen digitaaliseen ympäristöön soveltuva typografia käyttäen esimerkiksi lisenssivapaita kirjasinperheitä, jotka ovat luettavuudeltaan ja saavutettavuudeltaan testattuja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asiakas olisi sitoutunut esimerkiksi Googleen tai Adobeen, koska esimerkiksi tietosuojasyistä fonttien hostaus pystytään hoitamaan muualla ja siten katkaista riippuvuudet. Joissakin tapauksissa myös kolmansien osapuolten käyttö hidastaa sivuston latausnopeutta ja siten heikentää käyttökokemusta.

Brändiohjeiston tulisi sisältää ohjeistuksen sekä visuaalisista että viestinnällisistä elementeistä. Tämä ohjeisto toimii ohjenuorana kaikelle verkkosivustosi suunnittelulle ja sisällöntuotannolle. Vaikka brändiohjeisto olisi jo vuosia vanha ja parhaat päivänsä nähnyt, ei se välttämättä tarkoita sitä, että se kaipaisi aina kokonaisvaltaista uudistusta. Useimmiten kyse on siitä, miten sitä tulkitaan ja miten sitä käytetään. Oikeanlainen brändi-ilme kehittyy koko ajan ja on elävä organismi yrityksessä tai yhteisössä.

Brändiohjeiston lisäksi design systemit eli suunnittelujärjestelmät auttavat suunnittelijoita ja kehittäjiä tuottamaan käyttäjäystävällisiä, saavutettavia ja brändin mukaisia digitaalisia palveluita. Design system on skaalautuva ja jatkuvasti kehittyvä kokonaisuus. Se sisältää uudelleenkäytettäviä komponentteja, ohjeita ja dokumentaatiota, jotka ohjaavat tuotteen tai palvelun suunnittelua ja kehitystä. Hyvin toteutettu design system varmistaa yhtenäisen käyttökokemuksen kaikissa kanavissa ja laitteissa, mikä on olennaista vahvan brändin rakentamisessa. Design system tekee jatkuvien palvelujen suunnittelun ja kehityksen kustannustehokkaammaksi, koska pyörää ei ole tarvetta joka kerta keksiä uudelleen vaan voidaan hyödyntää jo olemassaolevia komponentteja ja ratkaisuja sekä suunnittelussa että teknisessä toteutuksessa.

Lue lisää Design systemeistä

Ulkoisten visuaalisten elementtien lisäksi sovellus- sekä verkkosivustojen suunnittelussa ja kehityksessä tulee huomioida käyttäjän kokemus. Brändikokemuksesta voidaan luoda entistä kokonaisvaltaisempi, kun prosessi nähdään ketjuna, jossa käyttäjäkokemus on osa laajempaa kokonaisuutta.

Käyttökokemussuunnittelu (User Experience, UX) keskittyy siihen, miten käyttäjä käyttää tuotetta tai palvelua. Se pyrkii tekemään käytöstä helppoa, tehokasta ja miellyttävää. Hyvä UX varmistaa, että sovellus tai verkkosivusto on helppokäyttöinen, intuitiivinen ja vastaa käyttäjän tarpeisiin. Asiakaskokemus (Customer Experience, CX) laajentaa käyttökokemuksen (UX) kattamaan kaikki kohderyhmän kosketuspisteet brändin kanssa. Tämä sisältää esimerkiksi asiakaspalvelun, markkinoinnin, myynnin ja kaikki muut vuorovaikutustilanteet. Hyvä CX varmistaa, että asiakkaan kokemus on positiivinen ja yhtenäinen kaikissa kanavissa. Brändikokemus (Brand Experience, BX) voidaan laajimmillaan määritellä kokonaiskokemukseksi, joka asiakkaalla on brändätystä tuotteesta tai palvelusta. Se on tunne, mielikuva ja muistijälki, joka asiakkaalle jää brändistä. Hyvä BX luo vahvan tunnesiteen asiakkaan ja brändin välille, mikä johtaa uskollisuuteen ja suositteluun.

Kun suunnittelussa otetaan huomioon sekä käyttö-, asiakas- että brändikokemus, rakennetaan käyttäjän luottamista, tyytyväisyyttä ja lojaaliutta brändiä kohtaan.

Käyttäjäpalaute on arvokasta tietoa, joka auttaa ymmärtämään, miten käyttäjät kokevat tuotteen tai palvelun, ja miten sitä voidaan parantaa. Käyttäjäpalaute voi olla sekä suoraa että epäsuoraa.

Suora palaute kerätään, sanansa mukaisesti, suoraan käyttäjiltä eri tavoin havainnoimalla tai hyödyntämällä erilaisia menetelmiä, kuten esimerkiksi kyselyitä, haastatteluita taikka käytettävyystestauksia.

Epäsuora palaute saadaan havainnoimalla käyttäjien toimintaa ilman suoraa vuorovaikutusta. Erilaiset analytiikkatyökalut ja käyttäjäseurannat keräävät tietoa käyttäjien toiminnasta, kuten katselumääristä, klikkauksista ja sivulla vietetystä ajasta. Epäsuoraan palautetta voidaan kerätä myös A/B-testauksen avulla vertailemalla kahta versiota tuotteesta tai palvelusta ja saada tietoa siitä, kumpi vertailukohteista toimii paremmin.

Käyttäjäpalautteen avulla vahvistetaan brändikokemusta. Sitä tulisi kerätä aktiivisesti ja saatuihin palautteisiin tulisi reagoida tarvittavilla toimenpiteillä käyttö- sekä asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. Käyttäjäpalaute on jatkuva prosessi, joka auttaa yrityksiä kehittämään parempia tuotteita ja palveluita ja luomaan vahvempia asiakassuhteita.

Yhtenäinen ja hyvin muotoiltu brändi-identiteetti on verkkopalvelusi menestyksen perusta. Se tuo selkeyttä, luo luottamusta ja tarjoaa positiivisen käyttäjäkokemuksen. Kun brändi-identiteettisi on läsnä kaikessa, mitä teet verkkosivustollasi, luot yhtenäisen ja vahvan brändikokemuksen, joka vangitsee yleisösi, rakentaa luottamusta ja lisää myyntiä. Muista: johdonmukaisuus on avain menestykseen.