Siirry pääsisältöön

Tietotekniset apuvälineet

Julkaistu: 11.5.2021
Kategoriat: Saavutettavuus
Lukuaika: 8 min
Kati hymyillen luomassa avaimenperää työpajassa

Apuvälineitä ja avustavia teknologioita jo pitkään kehitetty helpottamaan toimintarajoitteisten ja vammaisten arkea niin tavallisissa kuin digitaalisissakin ympäristöissä. Osa apuvälineistä on kaikille hyvinkin tuttuja, kuten lukulasit tai kuulolaitteet. Digitaalisissa ympäristöissä avustavat teknologiat nojaavat uudempiin innovaatioihin ja mahdollistavat eriasteisesti toimintarajoitteisille ihmisille sujuvampaa palveluiden käyttöä - tällaisia ovat muun muassa ruudunlukuohjelmat ja ääniohjaus.

Puhesynteesi

Puhesynteesi toistaa puhuttuna kirjoitetun merkin, sanan tai lauseen olettaen, että käyttäjä pystyy havaitsemaan tekstin visuaalisia ominaisuuksia (kuten koko ja väri), sekä muita sisältöjä kuin tekstisisällöt (esim. kuvat). Puhesynteesi on hyödyllinen ihmisille, joilla on tietyntyyppisiä näkövammoja tai sairauksia (kuten dysleksia), tai ihmisille jotka eivät osaa lukea tai opettelevat kieltä.

Puhesynteesiä käytetään:

  • Erillisenä ohjelmistona pöytätietokoneille ja mobiililaitteille.
  • Osana sisäänrakennettuja saavutettavuusominaisuuksia pöytätietokoneissa ja mobiililaitteissa.
  • Osana digitaalisia avustajia, kuten esimerkiksi Siri.
  • Selaimen lisäosina.
  • Upotettuna verkkosivuihin.
  • Osana verkkopohjaisia ​​palveluita, joissa käyttäjät voivat liittää tekstiä tai ladata tiedostoja, ja sitten teksti toistetaan tai tallennetaan äänitiedostoiksi.

Puhesynteesiä sisältyy myös sovelluksiin kuten Adobe Acrobat.

Varmistamme puhesynteesituen verkkopalveluille, joita ruudunlukijaa käyttäjät voivat hyödyntää.

Tutustu näihin:

Ohjelmisto:

Mobiilisovellukset:

Selaimen laajennukset:

Muut laajennukset:

Online-lukijat:

Ruudunlukijat

Ruudunlukijat ovat ohjelmistoja, jotka lukevat tekstiä (kuten tekstinlukuohjelmistot), samalla kun ne kuvaavat visuaalista sisältöä. Ne voivat esimerkiksi tiedottaa erityyppisistä teksteistä (kuten otsikot ja linkit) ja lukea tekstivastineet muulle kuin tekstisisällölle (kuten kuville). Ne ovat hyödyllisiä kaikille ihmisille, jotka tarvitsevat tekstinlukijoita ja välttämättömiä niille, joilla on vaikea tai täydellinen sokeus.

Suurimmalla osalla käyttöjärjestelmistä on sisäänrakennettuna omat ruudunlukijat:

  • Windows ja Windows-puhelimet: Narrator.
  • Mac OS ja iOS: VoiceOver.
  • Linux: Orcassa on monta distrosta.
  • Android: TalkBack.
  • Chromebook: ChromeVox (tämä voidaan lisätä myös Chrome-selaimeen Windowsissa ja Macissa, mutta siinä tapauksessa se on rajoitettu vain verkkosivuille).

Muutama muu ruudunlukija:

  • JAWS (maksullinen, Windowsille): suosituin ruudunlukija, mutta lisenssi on kallis. Sitä voidaan kuitenkin käyttää ilmaiseksi 40 minuutin istuntoihin, joten sitä voidaan käyttää testaukseen.
  • NVDA (ilmainen, Windowsille): ei yhtä suosittu kuin JAWS, mutta siinä on enemmän ominaisuuksia ja laajempi käyttäjäkunta kuin Narrator:lla.

Tutustu myös näihin:

VoiceOver macOS:lla:

VoiceOver iOS:lla:

NVDA Windows:lla:

JAWS Windows:lla:

TalkBack Android:lla:

Orca Linux:ssa:

Näytön suurentajat

Näytön suurennus voi suurentaa näytön sisältöä. Se on hyödyllinen ihmisille, joilla on osittainen tai rajoitettu näkö, vaikeuksia pienen teksti- ja/tai kuvasisällön hahmottamisessa sekä kaikille muille tietyissä tilanteissa, esimerkiksi jos verkkosivusto on poistanut zoomausmahdollisuuden käytöstä tai sovellus ei tue zoomausta. Tällöin näytön suurennuksesta on hyötyä.

Suurennussovellukset voivat olla valmiiksi osana käyttöjärjestelmää (pöytätietokoneet ja mobiililaitteet) tai ne voidaan asentaa erillisinä ohjelmistona tai selaimen lisäosina. Suurimmalla osalla suurennussovelluksia pystyy tekemään seuraavaa:

  • Suurentamaan koko näytön tai osan siitä.
  • Asetettu seuraamaan aktiivista tekemistä (fokusta).
  • Muokkaamaan ja parantamaan osoittimien ulkonäköä.
  • Vaihtamaan väri-, kirkkaus- ja kontrastiasetuksia.

Tyypilliset käyttäjät työskentelevät suurennusalueella 1–16x, mutta suuri osa ohjelmistoista voi lähentää paljon enemmän. Lisäksi jotkut ihmiset käyttävät myös ulkoisia suurennuslaitteita, jotka voidaan pitää kädessä tai asentaa näyttöjen eteen.

Näppäimistö

Monet fyysisesti ja kognitiivisesti rajoittuneet henkilöt käyttävät näppäimistöä hiiren sijasta tai sen lisäksi toimiessaan digitaalisissa ympäristöissä. He saattavat käyttää näppäimistöjä myös älypuhelimien ja tablettien kanssa. Näppäimistötuki on välttämätöntä niille, jotka käyttävät ruudunlukijaa, samoin kuin monille liikuntarajoitteisille ihmisille (esim. lihasdystrofia) tai väliaikaisesti liikuntarajoitteisille ihmisille (esim. luunmurtumat tai toistuvista rasitusvammoista kärsiville). Lisäksi monet ihmiset käyttävät näppäimistöä jäljitteleviä syöttölaitteita, kuten tietokoneen ohjaimia, osoittimia ja katseentunnistimia.

Yleisimmät pikanäppäimet ovat varmastikin tuttuja, kuten:

  • Command-Tab (Mac) tai Alt-Tab (Windows) kun vaihdetaan sovelluksesta toiseen.
  • Command-Z (Mac) tai Control-Z (Windows) kun haluat kumota jotakin.
  • Command-C (Mac) tai Control-C (Windows) kun haluat kopioida jotakin.
  • Tab, Enter, ja Space kun haluat navigoida ja käyttää verkkosivuja.

Käyttäjästä ja hänen tarpeistaan ​​riippuen näppäimistötoiminto voidaan suorittaa näillä hyvin samoilla vakiopainikkeilla, tai siihen voi liittyä monimutkaisempia näppäinsarjoja käytettävästä avustavasta teknologiasta riippuen.

Tutustu myös:

Keyboard-Only Navigation for Improved Accessibilityopens-in-a-new-tab, Marieke McCloskey (2014)

Tietokoneen ohjaimet

Tietokoneen ohjaimien käyttö yhdessä muiden vaihtoehtoisten ohjauslaitteiden kanssa (kuten erilaiset osoittimet, liike- ja katseohjauslaitteet sekä puheensyöttö) on suunniteltu korvaamaan näppäimistön ja hiiren yhdistelmää. Kun toimintakyky on rajoittunut, tietokoneen käytössä keskeisintä on toimiva ohjaintapa.

Ohjaimissa on tavallisesti kaksi tilaa (esim. päällä/pois päältä tai painettu/ei painettu). Ohjaimia tai painikkeita voisi esimerkiksi olla:

  • Painike, jota voi painaa.
  • Poljin, johon voi astua.
  • Pilli tai putki, joka havaitsee mikäli henkilö hengittää ilmaa sisään tai ulos.
  • Erityyppisiä sensoreita, jotka havaitsevat purentaa, vetoa, työntöä, painoa, silmien räpyttelyä, puristusta, jne.

Ohjainkytkimet on sisäänrakennettuna käyttöjärjestelmiin Windowsille, macOS:lle, iOS:lle, ja Android:lle. Integraatio voi tapahtua monella tavalla:

  • Jotkut kytkimet voidaan kytkeä suoraan USB:n tai Bluetoothin kautta.
  • Toiset kytkimet vaativat rajapinnan yhteyden muodostamiseksi päälaitteeseen.
  • Tietyt mobiililaitteet voivat myös yhdistää kytkimet laitteistopainikkeisiin, näyttöalueisiin tai kameran havaitsemiin pään liikkeisiin.

Kytkimien käyttäjät voivat saada palautetta toiminnastaan ​​eri aisteilla:

  • Näkö: tarkennuksen korostus, näytön vilkkuminen.
  • Ääni: piippaukset, äänet, puhe.
  • Kosketus: värähtely.

Varmistamme erilaisten ohjainten tuen luomalla palveluita, jotka ovat näppäimistön käyttäjille saavutettavia.

Tutustu myös:

Osoitin

Osoittimia käyttävät ihmiset, joilla on rajoitettu käsivarsien ja käsien käyttö. Esimerkkejä osoittimista:

  • Päänosoitin: kiinnitetään päähän kypärällä tai pääpannalla ja sitä voidaan käyttää näppäimistön, kosketusnäytön tai tietokoneen ohjaimena.
  • Suusauva tai keppi: pidetään suussa hampaiden avulla ja käytetään samalla tavalla kuin pääosoittimia.
  • Mukautettu kynä: esim. käteen leveällä hihnalla tai kahvalla kiinnitetty kynä, jota voidaan käyttää kosketusnäytön kanssa tai hiiren sijasta.

Päänosoittimet voivat olla myös laitteita, jotka koostuvat kamerasta, joka toimii yhdessä ohjelmiston kanssa, ja joka seuraa pään liikkeitä ja muuntaa ne hiiren osoittimen liikkeiksi ja painikkeiden napsautuksiksi. Tämän tyyppisiä pään osoittimia voidaan myös pitää katseentunnistimina.

Tutustu myös:

Katseentunnistin

Katse- ja liiketunnistimet toimivat käyttämällä jonkin tyyppisiä antureita tai optisia laitteita (kuten kameraa) seuratakseen liikkeitä, ja näin ohjelmistoja kääntämään nämä liikkeet haluttuihin toimintoihin.

Katseentunnistuslaitteen avulla käyttäjät voivat hallita kohdistinta ja olla vuorovaikutuksessa tietokoneen kanssa silmillään hiiren sijasta. Katseentunnistuslaitteita käyttävät yleensä henkilöt, joilla on erittäin vakava liikuntarajoite. Silmien seuranta toteutetaan laitteiden ja ohjelmistojen yhdistelmällä. Jotkut katseentunnistuslaitteet sijoitetaan ihmisen päähän, toiset näytön tai laitteen päälle, ja jotkut käyttävät magneettipisteitä, jotka löytyvät piilolinsseistä. Kaikissa tapauksissa niiden avulla kohdistin voi seurata käyttäjän katsetta. Viipyminen jossakin kohdassa (katsot tiettyä näytön osaa pidempään) tai tietoisesti tietyllä tavalla katsetta liikuttaen, voidaan käyttää napsauttamaan esimerkiksi kuvakkeita, painikkeita tai virtuaalista näppäimistöä.

Liiketunnistimia käytetään yleisesti pään liikkeiden seuraamiseen, mutta ne voivat seurata myös muiden kehon osien liikettä puettavan tekniikan, kuten käsineiden avulla. Ne toimivat samalla tavalla kuin katseenseurantalaitteet, mutta edellyttävät että käyttäjällä on kyky liikkua ja hallita pään tai muun kehon osaa.

Liiketunnistimia käytettiin aikaisemmin yleisemmin, mutta ne ovat menettäneet suosiotaan, koska katseenseurantalaitteiden (joita voi käyttää suurempi joukko ihmisiä) tarkkuus on lisääntynyt ja hinnat laskeneet.

Tutustu myös:

Puheen syöttö

Puheen syöttö (tunnetaan myös nimellä puhe tekstiksi tai automaattinen puheentunnistus ja sanelu) antaa käyttäjille mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa digitaalisen laitteen kanssa äänikomennoilla sekä muuntaa puhutut sanat tekstiksi.

Äänipohjaisia ​​käyttöliittymiä käytetään monissa sovelluksissa ja eri teollisuuden aloilla, kuten autojärjestelmissä, kodin automaatiossa, lääketieteellisissä sovelluksissa, puhelinkeskuksissa, ilmailussa, kielten oppimisessa ja peleissä. Viime vuosina niistä on tullut suosittu tapa olla vuorovaikutuksessa virtuaalisten avustajien, kuten Applen Sirin, Amazonin Alexan ja Echon sekä Google Assistentin kanssa.

Puheentunnistusta on käytetty jo jonkin aikaa muuntamaan puhetta tekstiksi puhelinjärjestelmissä kuuroille ja kuulovammaisille. Ääniohjatut rajapinnat ovat erittäin hyödyllisiä sokeille ja liikuntarajoitteisille. Puheen syöttö voi myös auttaa ihmisiä, joilla on ongelmia lukemisen ja kirjoittamisen kanssa esimerkiksi oppimisvaikeuksien, kognitiivisten vammojen tai aivovaurioiden vuoksi.

Puheensyöttöohjelmisto on saatavana seuraavalla tavalla:

  • Suurimpien käyttöjärjestelmien osana.
  • Kolmannen osapuolen saneluohjelmistona.
  • Verkkopalveluissa, verkkosivustoilla ja selaimen laajennuksina.

Tutustu myös:

Toivotko digipalvelusi saavutettavuuden auditointia tai kehittämistä?

Laita viestiä Talvikille tai täytä alla oleva lomake ja olemme sinuun yhteydessä pian!

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Ladataan...