Saavutettavuus on parempaa bisnestä

Yrität saada hoidettua pakolliset lupa-asiasi netissä. On vähän kiire ja päätäkin särkee. Tarvitsemasi verkkopalvelu on epälooginen, teksti vilisee termejä, joita et ymmärrä ja värimaailma on raskas. Turhaudut, soitat tukossa olevaan asiakaspalveluun, ja mielikuvasi koko organisaatiosta on jo romuttunut.

Samaan aikaan eläkepäiviä nauttiva isoäitisi opettelee nettishoppailua. Aikaa on, ja säästöjäkin mukavasti. Matkalle tekisi mieli ja vaatekaappiin uutta kashmiria. Kauppa ja tuotteet löytyy mutta ostoprosessi sakkaa. Verkkokaupan tekstiä ei saa suurennettua, navigaatio tuntuu pelottavan monimutkaiselta. Muori vie euronsa muualle.

Syksyllä 2019 voimaan astunut digipalvelulain saavutettavuusdirektiivi vaatii julkishallinnon 23.9.2018 jälkeen julkaistujen, verkko- ja mobiilipalveluiden olevan saavutettavuuskriteerien mukaisia. Vanhempien julkishallinnon ja siihen rinnastettavien verkkopalveluiden on täytettävä direktiivin vaatimukset syyskuun 23. 2020 mennessä. Lyhyesti määriteltynä saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että kuka tahansa pystyy käyttämään verkkopalveluita tai mobiilisovelluksia ja ymmärtämään sisällön.

Vaikka digipalvelulain direktiivi on toistaiseksi rajattu koskemaan vain julkisen sektorin digitaalisia palveluja, saavutettavuuden parantamisen tulisi olla jokaisen yrityksen agendalla. Saavutettavuus on käytettävyyttä. Käytettävyys on parempaa palvelua, enemmän asiakkaita, tyytyväisempiä käyttäjiä, positiivisia brändimielikuvia eli monella mittarilla aidosti parempaa bisnestä.

Enemmän käyttäjiä, enemmän liiketoimintaa

Etenkin yksityisellä sektorilla kohtaa edelleen saavutettavuuden sivuuttamista sillä perusteella, että “näkövammaiset ja vastaavat toimintarajoitteiden kanssa elävät ryhmät eivät ole käyttäjiämme eivätkä kohderyhmäämme”. Saavutettavien verkkopalveluiden hyöty ei kuitenkaan rajoitu mihinkään tiettyihin ryhmiin vaan palvelee kaikkia verkkopalveluiden käyttäjiä. Saavutettavuus on mahdollisuus tehdä organisaation toiminnasta parempaa maailmassa, jossa digitaaliset palvelut näyttelevät koko ajan merkittävämpää roolia. Viime kuukausina koko maailmaa heilutellut pandemia ei ainakaan vähennä digitaalisten palveluiden roolia nyt ja tulevaisuudessa.

Pelkästään Suomessa on yli 1,2 miljoonaa käyttäjää, jotka tarvitsevat saavutettavia palveluita. Palveluiden muuttaminen selkokieliseksi hyödyttäisi jopa 25% väestöstä (lähde: saavutettavuusdirektiivi.fiopens-in-a-new-tab). Pelkästään suuret ikäluokat ovat jo yksinään sellainen ostovoima, jota ei liikevaihdon näkökulmasta voi sivuuttaa verkkopalveluita suunniteltaessa. Saavutettavuus poistaa verkkopalveluihin liittyvää turhautumista ja palvelee kiireistäkin elämäntapaa. Saavutettavuuteen panostaminen korreloi ostotapahtumien loppuunsaattamisen kanssa, ja näkyy suoraan lopputuloksessa.

Saavutettavuutta voisikin jossain määrin verrata reaalimaailman myymäläsuunnitteluun - asiakaskokemukseen vaikuttaa merkittävästi:

1. Onko kaupan ovi auki vai lukossa, eli onko palvelussa edes auttavasti saavutettava?
2. Miten hyvä esillepano kaupassa on, eli löytääkö käyttäjä etsimänsä?
3. Saako käyttäjä palvelua omalla kielellään, eli onko palvelu yhteensopiva esim. lukulaitteen kanssa tai onko sisältö muotoiltu siten, että se on ymmärrettävää?
4. Kuinka pitkä jono on kassalle, eli vaatiiko tuotteen maksaminen monimutkaisia ja monivaiheisia toimia käyttäjältä ?

Julkinen sektori asettaakin nyt rimaa sille miten helppokäyttöisinä ja yhdenvertaisina verkkopalvelut koetaan tulevaisuudessa, ja minkälaisia palveluita käyttäjät suosivat.

Hakukonenäkyvyys, riskienhallinta ja imagovaikutukset

Käyttäjäystävällisyyden lisäksi saavutettava verkkopalvelu myös kerää uusia käyttäjiä sijoittumalla aiempaa paremmin hakukonetuloksissa. Selkokielisen sisällön lisäksi Googlen indeksibotit ovat toimintalogiikaltaan samankaltaisia kuin aistirajoitteiset käyttäjät.

Investoinnin näkökulmasta saavutettavuus maksaa itsensä takaisin sekä laadukkaamman palvelukokemuksen ja käyttäjämäärien kautta että riskienhallinnan kannalta. Digipalvelulakiin kirjattu saavutettavuusdirektiiviopens-in-a-new-tab koskee toistaiseksi vain julkista sektoria, mutta yksityisen sektorin kannattaa jo alkaa valmistautua. Vaihtoehdot ovat budjetin varaaminen saavutettavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi tai mahdollisiin sanktioihin, joita enenevässä määrin tullaan määräämään verkkopalveluille, joiden ei koeta olevan yhdenvertaisia kaikille käyttäjäryhmille. Riskienhallintaan kuuluu budjetoinnin lisäksi myös mahdolliset imagovaikutukset; positiiviset sellaiset, mikäli yritys päättää panostaa saavutettavuuteen ja mahdollisesti negatiiviset, mikäli palvelu koetaan eriarvoittavaksi ja ei-saavutettavaksi.

Saavutettavat verkkopalvelut koetaan käyttäjäystävällisinä ja tasa-arvoisina, kaikki ryhmät huomioon ottavina. Yritykset, jotka eivät ole valmiita panostamaan palveluidensa saavutettavuuteen ottavat auttamatta iskun imagoonsa käyttäjien tottuessa ja odottaessa verkkopalveluiden toimivan saavutettavasti. Mikäpä yritys tieten tahtoen haluaisi esiintyä toimijana, joka ei välitä tasa-arvosta tai yhdenvertaisuudesta? Yksityisen sektorin toimijoilla on nyt mahdollisuus erottautua kilpailijoistaan välittävinä, palvelualttiina, ja käyttäjiään kunnioittavina toimijoina ottamalla saavutettavuuden haltuun jo ennen kuin digipalvelulaki sitä vaatii.

Wunder & saavutettavuus

Wunderilla saavutettavuus on yksi olennainen elementti verkkopalveluiden toteutuksessa siitä riippumatta koskeeko laki toteutettavaa verkkopalvelua. Hyvä esimerkki laadukkaasta saavutettavuustyöstämme on liikenne- ja viestintävirasto Traficomin traficom.fiopens-in-a-new-tab-verkkopalvelu, joka sai Ylen testissäopens-in-a-new-tab lokakuussa 2019 täydet sata pistettä. Googlen Lighthousella testattiin lähes neljänsadan suomalaisen verkkopalvelun saavutettavuutta. Niistä täydet pisteet sai vain yhdeksän sivustoa.

Traficomin verkkopalvelu oli myös Digimenestyjät 2020 -tutkimuksessa paras kategoriassa Digitaalinen palvelukokemus ja voitti toukokuussa 2020 Blue Arrow Awardseissa kunniamaininnan nimenomaan saavutettavuuden ansiosta.

Saavutettavuusauditointi auttaa hahmottamaan palvelun puutteet ja niiden järkevän parannusjärjestyksen

Organisaatio voi itsekin lähteä parantamaan digitaalisten palveluiden saavutettavuutta. Sisällöntuottajat voivat muun muassa tarkistaa tekstien selkokielisyyden, otsikkotasojen ja käytetyn värimaailman kaltaisia asioita. Saavutettavuuteen liittyvät tekniset muutokset kannattaa kuitenkin jättää ammattilaisten käsiin.

Saavutettavuusauditointi, jossa arvioidaan verkkopalvelun nykytila, auttaa luokittelemaan kaikista kriittisimmät kehityskohteet. Meillä Wunderilla Saavutettavuusauditointeja tehdään WCAG:n kriteeristön mukaisina virallisina kokonaisauditteina (josta asiakkaalle tulee sivuston saavutettavuusselvitys), osittaistarkistuksina (palvelun tietty osio), sekä kevyempinä katsauksina pääasiallisten puutteiden kartoittamiseksi. Me toimitamme myös korjausehdotuslistauksen, jonka pohjalta saavutettavuuden tasoa on helppo lähteä parantamaan.

Julkisen sektorin verkkopalveluille auditointi on pakollinen, sillä näille digitaalisille palveluille tulee laatia saavutettavuusseloste. Auditoinnissa kiinnitetään huomiota sekä teknisiin että sisällöllisiin saavutettavuusongelmiin. Arviointia tehdään sekä manuaalisesti sekä automaattisesti; asiantuntijat paikantavat ongelmia käyttäen kulloinkin tehokkainta tapaa.

Auditoinnin pohjalta tuotetaan lista vaadittavista muutoksista, joita verkkopalvelun toimittaja sitten työstää. Saavutettavuusselosteeseen kirjataan perusteluineen ne puutteet, joita ei saatu korjattua sekä kerrotaan, mitä niille aiotaan tulevaisuudessa tehdä. Ideaalimaailmassa kaikki uudet verkkopalvelut täyttäisivät sataprosenttisesti saavutettavuuskriteerit. Käytännössä vain harva sivusto täyttää lain jokaisen vaatimuksen. Saavutettavuudesta huolehtiminen tuleekin osaksi verkkopalvelujen jatkokehittämistä.

Visionamme on luoda maailma, jossa digitaalisuus kuuluu kaikille ja jossa digitaalisten palveluiden käyttäminen on mahdollisimman sujuvaa. Autamme siis erittäin mielellämme organisaatiotanne tekemään verkkopalvelustanne saavutettavan ja houkuttelevan kaikille käyttäjille.

Heräsikö kiinnostus lisätä digitaalisen palvelusi saavutettavuutta?

Ota yhteyttä, anna meidän avata digisi ovi entistä useammalle.